Huomasin, että oon kokonaan unohtanu oksennella asioita. Ilmankos on ollut ahistava olo. Kiirus ollut koulun, työharjottelun, sinkuttelun ja harrastuksen keskellä.
Tänään on viimenen kesäteatteriesitys ja alkaa totaali reilun kuukauden loma. Hiphei, mitähän keksis?
Alkasko oikein urakalla keskittymään sinkkuelämään? Ei taida mun pää kestää sitä.
Oon tässä talven ja kevään aikana taas törmänny sen kaltasiin vellihousuäijiin ettei oikeesti enää jaksa edes innostua.
Keski-ikänen mies. Ihan helvetin vaikee ihmislaji. Mitä korkeempi status, sitä vaikeempi.
Puhutaan puuta heinää. Ollaan täynnä aivan kummallisia tunnelukkoja, piintyneitä tapoja, turhia sanoja, saamattomuutta ja varmistelua.
Etsitään ja haetaan jotain, mitä tuskin edes on olemassa.
Jos nää tarinoiden kertojat käyttäs energiansa oikeaan toimintaan, niin väittäsin että heill ois erittäin antoisa elämä. Saattasivat kohdata paljon hyviä asioita.
Yleensäkin ihmiset, jotka syystä tai toisesta lupaavat turhia tai puhuvat vaan lämpimikseen hyviä asioita, aiheuttaa mussa allergisen reaktion. Joka kerta ihmettelen, että miks käyttää sanoja joita ei tarkota? Miksi vaivautua puhumaan juttuja joita ei aiokaan toteuttaa?
Tiedän toki, että ihmiset tekee tätä miellyyttääkseen, etteivät halua loukata. Mutta enempihän tuo loukkaa, kun joutuu pettymään turhista odotuksista.
Jos olisin listannut kaikki nuo asiat, joita mulle on luvattu tehdä ja mitä on suunniteltu, niin joutusin hankkimaan pienen mustan kirjasen ja riittäskö edes?
Että eipä kannata ihmetellä, jos mulle sanotaan juttuja ja totean siihen "blaablaa ja joojoo".
Enemmän tekoja, vähemmän puhetta.
Sitten tuleekin se kinkkisin kysymys. Miks mä törmään niin usein juur näihin vellihousuihin? Se onkin se tärkein pohdittava asia.
Tai sitten tähän ei ole edes mitään järkevää vastausta. Mene ja tiedä. Ja mähän menen, mutten mittää tiiä.
Niinpä vetäydyn kesälomalle itseni kanssa. Fillaroin, lenkkeilen (nyt mulla on siihen ihan lääkärin lupa), vietän aikaani rannalla, teen kaikkea sitä mihin köyhällä opiskelijalla on varaa. Laitan tulpat korviin ja annan turhien höpötyksien soljua ohi ilman sisäistystä.
Jos olis rahaa kävisin festareilla ja tutkisin eri paikkoja Suomen kauniissa kesässä. Mutta se tapahtukoon sitten, ko valmistun ja pääsen töihin.
Viettäkää tekin hyvä kesä ja puhukaa toisillenne, mutta tarkottakaa mitä sanotte ja olkaa ihmisiä toisillenne.
Sikamainen blondi toivoo teill antoisaa kesää. Ja jatkaa oksentelua, kun taas tulee asiaa.
Rakkaudella, Missy
